HISTORIA

Olen Riitta Kantola ja asustelen Turun lähellä Pöytyällä avomieheni Paten kanssa. Kaikki kolme lastani ovat jo lentäneet pesästä maailmalle.

Työtäni teen päiväkodissa ja lempi harrastukseni on tietysti koirat. Koirat ovat olleet elämässäni aina niin lapsuudenkodissa kuin aikuiselämässäkin.

Toiseksi tärkeäksi harrastukseksi minulle on tullut moottoripyöräily, Pate ajaa ja minä istun takapenkillä nauttien Suomen kauniista luonnosta ja niistä ihanista elämyksistä mitä moottoripyöräily tuo mukanaan huristaessamme Suomea ja vähän muutakin maailmaa ristiin rastiin.

.

Ensimmäisen oman koiran sain 13-vuotiaana pk collie, Fasse.Fassen myötä huomasin menettäneeni sydämeni koirille ja koiraharrastukselle.

Vuonna 1982 sain flanderinpaimenkoiran, nykyinen bouvier , Stilles Dianan. Anun kanssa tuli touhuttua toko:ssa, näyttelyissä ja otettua ensiaskeleita pk- kisoissakin. Anu oli emänä A-peentueessa. B-pentueen emä oli oma kasvatti Karhukakaran Akvi.

Vuonna 1991 saapui bouvier-narttu Snadi Smirgeli,Lilli. Lillin kanssa kilpailinkin jo ihan tosissani lajina VIESTI, saavutuksia tuli kiitettävästi mm. kisan paras koirakko tuloksia ym. Menestys ei olisi ollut näin täydellistä ellei minulla olisi ollut hyvää apu-ohjaajaa. Tyttäreni Henna tuli äidille avuksi ja 12-13- vuotiaan taidoilla hän luotsasi Lilliä taipaleelta toiselle.Kiitos Henna vielä kerran.

Lillin jälkeen en ole paljoakaan kilpaillut, mutta omia koiria olen huvikseni koulutellut ja muillekkin apua tarjonnut jos sitä joku on pyytänyt.

Kennelnimeni Karhukakaran anoin ja sain vuonna 1988 , ensimmäinen pentue syntyi vuonna 1985. C ja D- pentueet olivat cavalierin pentueet.

Ensimmäisen estrelanvuoristokoiran hankin vuonna 1991 FIN MVA Begados`es dos Boniton,Bonin. Menetin itseni täysin näille alkukantaisille itsenäisen ylväille, oman arvonsa tunteville laumaa vartioiville koirille. Estrella on kaunis, tyyni ja harkitseva se on kotoisin Portugalin vuoristosta jossa se vieläkin tekee itsenäisesti työtään maatiloilla. Estrela on perimänsä vuoksi vaativa rotu ja kaipaa siksi johtajakseen määrätietoisen omistajan. Boni oli emänä E-pentueelleni vuonna 1994. F ja G- pentueiden emä oli Li`l Folks Harves Hop vuosina 2000 ja 2002.

Lopetettuani estrelan kasvatuksen punaiseen tupaani hiippaili aito lappalainen Haavuoren Kuje , Velho vuonna 2001. Aito siksi, että Velho on juuriltaan paimensukuinen. H ja I- pentueiden emänä on mainio mammakoira Velho. H -pentue vuonna 2005 ja I- pentue 2006. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin lappalaisten kanssa.

Vuoteen 2020 menessä olen kasvattanut seitsemän lapinkoiran pentuetta ja yhden muutti pentueen.